Aineistot

Suojeluskuntajärjestöä ja Lotta Svärdiä käsitteleviä kirjoja on erittäin paljon. Niiden joukossa on tieteellisiä tutkimuksia, historiikkeja, muistelmia ja kaunokirjallisia teoksia. Tietoja näistä julkaisuista löytyy täältä: Suojeluskuntajärjestön ja Lotta Svärdin digitoidut lehdet Suojeluskuntajärjestöä ja Lotta Svärdiä käsittelevien kirjojen haku Fennica-tietokannasta (kansallisbibliografiasta) Videot Artikkelit

Suojeluskuntajärjestöä ja Lotta Svärdiä käsittelevien kirjojen haku Fennica-tietokannasta (kansallisbibliografiasta)

Suojeluskuntajärjestö ja Lotta Svärd julkaisivat itse suuren määrän kirjoja ja muita julkaisuja. Tällaisia ovat mm. ohjesäännöt, oppaat, laulukirjat ja erilaiset historiikit. Näistä julkaisuista ei toistaiseksi ole erillistä bibliografiaa, mutta ne ovat löydettävissä Suomen kansallisbibliografiasta eli Fennica-tietokannasta käyttämällä erilaisia hakutekijöitä. Fennica-tietokanta löytyy täältä: https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI Kohdasta ”Opastus” löytyy tietoa siitä, mitä tietokanta sisältää sekä siitä, miten sieltä…

Suojeluskuntajärjestön ja Lotta Svärdin digitoidut lehdet

Suojeluskuntajärjestön ja Lotta Svärdin keskeisimmät aikakauslehdet on digitoitu Kansalliskirjaston toimesta. Tekijänoikeussyistä ne eivät toistaiseksi ole vapaasti käytettävissä, mutta niitä voi lukea kaikissa vapaakappalekirjastoissa (tarkemmat tiedot alempana). Lehtien digitointi jatkuu ja alla olevat tiedot perustuvat alkuvuoden 2016 tilanteeseen. Digitoidut aikakauslehdet Flicklottaledaren Hakkapeliitta Helsingfors skyddskårsdistrikts meddelanden Helsingfors skyddskårsdistrikts order- och meddelandeblad Helsingin suojeluskuntapiirin käsky- ja tiedonantolehti Helsingin…

Vapaussoturi-lehti

Vapaussoturi on vuodesta 1959 ilmestynyt sotahistoriallinen aikakauslehti, jolla on vaalittavanaan tärkeät arvot: itsenäinen Suomi, sotiemme muisto sekä suojeluskunta- ja lottaperinne. http://www.vapaussoturi.fi

Helsingin Suojeluskuntapiirin Perinnekilta ry

  Helsingin Suojeluskuntapiirin Perinnekilta ry – Traditionsgillet för Helsingfors Skyddsårsdistrikt rf on perustettu 4.6.1991 maamme ensimmäisenä suojeluskuntaperinnekiltana. Killan silloisista jäsenistä lähes kaikki olivat entisiä suojeluskuntalaisia ja lottia, mutta nykyään jäsenistöön kuuluu enenevässä määrin nuorempien sukupolvien edustajia, jotka haluavat osallistua pääkaupunkiseudun arvokkaan maanpuolustusperinteen säilyttämiseen ja siirtämiseen. Helsingin entisessä suojeluskuntatalossa on perinnekillan ylläpitämä perinnehuone, jossa esinein, kuvin ja…

Länsi-Pohjan Suojeluskunta- ja Lotta Svärd-Piirin Perinnekilta ry

Perinnekilta perustettiin marraskuussa 1993 toimialueena entisen Länsi-Pohjan suojeluskuntapiiriin kuuluneet kunnat Simosta Enontekiölle, kaikkiaan 10 nykyisen kunnan alueelle. Killan tarkoituksena on, valtakunnan virallisen turvallisuuspolitiikan periaatteiden mukaisesti, jäsentensä maanpuolustushengen vaaliminen. Epäpoliittisena yhdyssiteenä toimiminen. Killan piiriin kuuluvien perinteiden ja yhteisten muistojen vaaliminen. Suojeluskuntajärjestön tunnuskuvan käyttäminen Puolustusministeriö on killan hakemuksesta ilmoittanut 20.3.1996 (17/0900/94/KE) tunnuskuvan käyttämisestä killan perinnetyössä; ”puolustusministeriön taholta…

Taistelukoulun Perinneyhdistys ry

  Taistelukoulun Perinneyhdistys ry perustettiin vaalimaan 1.1.1993 alkaen Maanpuolustuskorkeakouluun liitetyn Taistelukoulun perinteitä. Taistelukoululla 10.10.1992 pidetyssä perustamiskokouksessa perustamiskirjan allekirjoitti 124 henkilöä. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistön yhteishengen ylläpito sekä Suojeluskuntain Päällystökoulun ja Taistelukoulun perinteiden vaaliminen. Tämän toteuttamiseksi yhdistys kerää perinne-esineistöä, julkaisee toimintaansa liittyvää kirjallisuutta, elävöittää historiallisia muistoja, järjestää juhla-, esitelmä- ja esittelytilaisuuksia sekä opintomatkoja jäsenilleen. Jäsenkuntaan ovat…

Sotilaspoikien Perinneliitto ry

Sotilaspoikien Perinneliitto ry – Soldatgossarnas Traditionsförbund rf on vuonna 1991 alkaneen perinnetoiminnan liitto, johon kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joiden yhteinen henkilöjäsenmäärä on yli 5000. Jäsenistä alkuun kaikki olivat miehiä, jotka olivat vuosina 1928-1944 osallistuneet Suojeluskunta- tai Sotilaspoikatoimintaan. Nykyisin voivat kiltahallituksen päätöksellä täysivaltaisiksi kiltajäseniksi päästä myös naiset (pikkulotat) sekä muut varusmiespalveluksen suorittaneet miehet. Näin killoissa on kiltaveljiä…