Varsinais-Suomen Suojeluskunta- ja lottapiirit

Suojeluskuntien perustaminen ja vapaussota Varsinais-Suomen suojeluskuntien perustamiseen vaikuttivat keskeisellä tavalla maakunnassa vuonna 1917 esiintyneet vakavat poliittiset levottomuudet. Monilla paikkakunnilla puhkesi keväällä maatalouslakkoja aikana, jolloin maassa alkoi jo muutenkin olla elintarvikkeista huutava puute. Ongelmat kärjistyivät Turussa, jossa paikallinen punakaarti painosti kaupunginvaltuustoa ja piti sitä toukokuussa vankinaan vaatiessaan valtuustoa tekemään mieluisiaan päätöksiä. Kaupungissa olleet, asukkaille jaettaviksi tarkoitetut…

Details

Helsingin suojeluskuntatalot

Elokuussa 1918 annetun asetuksen mukaan tuli jokaiseen kuntaan perustaa suojeluskunta. Kirkonkyliin sekä suuriin asutuskeskuksiin ryhdyttiin rakentamaan suojeluskuntataloja, usein yhdessä paikallisen Lotta Svärd -osaston kanssa. Suojeluskunnista muodostettiin piirejä, joiden esikunnat saivat keskeiselle paikkakunnalle tarkoituksenmukaisen ja näyttävän suojeluskuntatalon. Pääkaupungissa oli löydettävä aivan oma ratkaisu, sillä piiriesikunta ja piirin 20 – 30 suojeluskuntaa sijaitsivat kokonaan kaupungissa, suppealla ja…

Details

Viestitoimintaa, lääkintää ja upseerikoulutusta

Tässä kirjoitussarjassa on esitelty Helsingin Suojeluskuntapiirin suojeluskuntia ryhmitettynä mm. aselajin, ammattikuntien tai siviiliharrastusten pohjalta. Nyt esiteltävillä Viesti-, Lääkintä- ja Upseerisuojeluskunnilla oli myös yhteinen tekijä: samaa koulutusta annettiin piirin eräiden muidenkin suojeluskuntien yksiköissä. N-Komppania, myöhemmin Viestisuojeluskunta perustettiin 11.11.1918 eli Helsingin Suojeluskunnan perustamista seuraavana päivänä. Viesti-käsitettä ei vielä ollut, joten aluksi käytettiin jääkärien Saksasta tuomaa Nachrichten-sanaa. Viestikoulutusta…

Details

Siviiliharrastuksista suojeluskuntatoimintaa

Syksyllä 1918 Helsingin Suojeluskunta ryhtyi perustamaan kolme jalkaväkirykmenttiä sekä tykistöä. Näiden rinnalle helsinkiläiset innostuivat perustamaan yksiköitä, joiden pohjana oli jokin yhdistys, työpaikka tai ammattikunta. Varhain havaittiin, että myös harrastus voisi olla suojeluskuntayksikön pohjana. Moottorointi oli jo tehnyt tuloaan, ja Suomessa oli tuhatkunta henkilöautoa sekä puolisentuhatta kuorma-autoa. Maahamme oli perustettu Suomen Automobiili-klubi sekä Suomen Moottoriliitto, ja…

Details

Ammatti- ja työpaikkasuojeluskunnat

Helsingin Suojeluskunnan perustaminen alkoi marraskuussa 1918. Samoihin aikoihin myös eräät virkamiespiirit ryhtyivät perustamaan omia suojeluskuntia. Syntyi Valtioneuvoston Komppania sekä Yliopistokomppania ja hieman myöhemmin Raatimiesten komppania. Tammikuussa 1919 nämä yhdistettiin pataljoonaksi, joka liitettiin Akateemiseen Rykmenttiin. Pysyviä suojeluskuntia sen sijaan perustivat rakennusmestarit vuonna 1919, Valtion Lentokonetehtaan henkilöstö 1930, rautatieläiset 1931 sekä Helsingin raitioteiden henkilökunta 1933. Pioneerisuojeluskunta Helsingin…

Details

Merelliset suojeluskunnat

Merisuojeluskunta 1920-luvun alkuvuosina suojeluskuntajärjestölle hahmoteltiin keskitetysti johdettua suojeluskuntalaivastoa, jonka laivueet toimisivat sekä rannikolla että suurilla järvillämme, Päijänteellä, Saimaalla ja Laatokalla. Suunnitelma toteutui pääpiirtein, sillä merisuojeluskuntia perustettiin yli 30 – mutta suojeluskuntapiirien alaisiksi. Yliesikunnassa oli laivasto-osaston päällikkö, joka johti ja koordinoi koulutusta. Pääkaupungissa suojeluskuntien merelliselle toiminnalle oli hyvät edellytykset, sillä koulutuksessa voitiin tukeutua Helsingin laivastoasemaan sekä…

Details

Ratsuväki ja muut kevyet joukot

Suojeluskuntia perustettaessa marraskuussa 1918 innostus oli Helsingissä suuri, ja jäseniksi oli pyrkimässä tuhansia miehiä. Helsingin Suojeluskunta ryhtyi muodostamaan jalkaväkirykmenttejä, ja samanaikaisesti toimeliaat helsinkiläiset perustivat näiden rinnalle tarpeellisiksi katsomiaan yksiköitä. Marraskuussa perustettiin Ratsuosasto sekä Tarkka-ampujakomppania ja keväällä 1919 Cykelkompaniet. Vielä niinkin myöhään kun vuonna 1938 perustettiin Jääkärisuojeluskunta. Ratsastusta harrastavilla helsinkiläisillä oli tiettyä valmiutta suojeluskuntatoimintaan. Helsingin Kenttäratsastajilla…

Details

Kenttä- ja ilmatorjuntatykistöt

Elokuun 2. päivänä 1918 suojeluskunnista annetussa asetuksessa oli perustettavien suojeluskuntien tehtävien erittelyssä myös kohta: ”toimivat tarvittaessa armeijan tukena”, ja tämä tuli vaikuttamaan aselajisuojeluskuntien perustamistarpeeseen. Suojeluskuntajärjestön luominen alkoi pääaselajista, mutta kuukauden tai parin viiveellä ryhdyttiin perustamaan suojeluskuntapiireihin ja rajasuojeluskuntiin 2- tai 4-tykkisiä pattereita. Marraskuun 10. päivänä 1918 perustettu Helsingin Suojeluskunta ryhtyi kesken jalkaväkijoukkojen perustamisen muodostamaan myös…

Details

Jalkaväkisuojeluskunnat

Marraskuun alussa 1918 muodostettu Helsingin Suojeluskunta ryhtyi heti perustamaan kolme jalkaväkirykmenttiä, mikä tuntui alkuinnostuksen perusteella realistiselta. Johdonmukaista toimintaa häiritsi kuitenkin se, että noin kolmas osa ilmoittautuvista liittyikin eri yhteisöjen perustamiin joukko-osastoihin. Helsingin Suojeluskunnan (sittemmin Suojeluskuntapiirin) perustamissa rykmenteissä oli eräitä yhteisiä piirteitä. Rykmenteissä ei ollut komentajaa eikä esikuntaa, vaan pataljoonat olivat suoraan piiripäällikön alaisia. Pataljoonissa pyrittiin…

Details