Syvärannan Lottaopiston johtaja Elli Malmgren.

Syvärannan Lottaopiston johtaja Elli Malmgren. (Lottamuseo)

Hartaushetki Lottaopistolla

Hartaushetki Syvärannan Lottaopistolla. (Lottamuseo)

Fanni Luukkonen esitti vuonna 1929 lottien koulutustoiminnan keskittämistä ja vakituisen kurssipaikan hankkimista. Lotta Svärd -järjestö osti 18.12.1936 Syvärannan lottaopistoksi ja lepokodiksi. Huvila kunnostettiin, talon torni purettiin ja rantasauna rakennettiin sanomalehtimiesten suunnitelmien mukaan. Lepokoti avattiin vieraille 7.6.1937, ja syyskuun puoliväliin saakka talossa oli runsaasti kävijöitä.

Kotitalousopettaja Elli Malmgren (1896–1979) toimi Lottaopiston johtajana 1937–1944. Ensimmäinen kurssi talossa alkoi 22.9.1937, joka oli henkilökohtaisen kaasusuojelun neuvojan kurssi. Lottaopistossa järjestettiin vuosien 1937–1943 välillä 61 kurssia, joihin osallistui 1817 lottaa.
Lottien aikana huvilaa hoidettiin huolella ja puutarhassa keskityttiin hyötykasvien viljelyyn. Lipputanko pystytettiin pääkäytävän keskelle, jonka äärelle kokoonnuttiin hartaustilaisuuksiin. Luentojen välillä oli aina aikaa myös uimiseen.

Syväranta toimi osittain täysihoitolana vuosina 1937–1939, mutta sota-aikana opistossa pidettiin pelkästään lottakursseja. Syväranta oli Puolustusvoimien käytössä vuoden 1940 aikana, jolloin rakennuksessa toimi Päämajan tiedustelujärjestelmään kuulunut radioasema.

Syväranta lahjoitettiin ennen Lotta Svärd -järjestön lakkautusta Suomen Naisten Huoltosäätiölle syksyllä 1944.