SAKO – Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja SAKO perustetiin vuonna 1921 Helsingissä. Yhtiö toimii edelleen kansainvälistä menestystä saavuttaneena: https://www.sakosuomi.fi/tietoa-meista/ SAKO:n historiasta tietoa: https://www.vapaussodanperinto.fi/2021/satavuotiaan-sakon-tarina-suojeluskuntain-ase-ja-konepajasta-vientiteollisuuden-valtiksi/
Markus Anaja Suojeluskuntajärjestön kansainvälisistä yhteyksistä Suomen suojeluskuntajärjestön kansainvälisiä yhteyksiä tutkineen Jarmo Matikaisen mukaan suojeluskuntajärjestö järjesti 1920- ja 1930-luvuilla 168 opinto- ja tutustumismatkaa kaikkiaan neljääntoista maahan. Eniten vierailuja tehtiin Saksaan (49 matkaa), Ruotsiin (28) ja Viroon (26).[1] Ulkomaalaiset tekivät vuosina 1920–1934 71 eri vierailua Suomen suojeluskuntajärjestöön. Näistä 18 tuli Ruotsista ja 17 Virosta. Muiden maiden vierailuluvut…
2.–3.8.2018 järjestettiin tapahtumakokonaisuus sen johdosta, että suojeluskuntajärjestön perustamisesta tuli kuluneeksi sata vuotta. Suomen senaatti antoi asiasta asetuksen päivämäärällä 2.8.1918. Kunnianosoitukset suoritettiin Helsingin Hietaniemen hautausmaalla Sankariristillä, Suomen Marsalkka Mannerheimin haudalla (suojeluskuntien kunniapäällikkö) sekä kenraaliluutnantti Lauri Malmbergin haudalla (suojeluskuntain komentaja). Lisäksi laskettiin seppele Lottamuseolla sijaitsevalle Lottapatsaalle, Lahdessa sijaitsevalle Sotilaspoika-patsaalle ja Seinäjoella sijaitsevalle Suojeluskuntalainen-patsaalle. Tuusulassa sijaitsevalla Taistelukoululla järjestettiin…
Stig Roudasmaa: Helsingin ikämiessuojeluskunta 1919 – 1944 Näytä kirja
Suojeluskuntien perustaminen ja vapaussota Varsinais-Suomen suojeluskuntien perustamiseen vaikuttivat keskeisellä tavalla maakunnassa vuonna 1917 esiintyneet vakavat poliittiset levottomuudet. Monilla paikkakunnilla puhkesi keväällä maatalouslakkoja aikana, jolloin maassa alkoi jo muutenkin olla elintarvikkeista huutava puute. Ongelmat kärjistyivät Turussa, jossa paikallinen punakaarti painosti kaupunginvaltuustoa ja piti sitä toukokuussa vankinaan vaatiessaan valtuustoa tekemään mieluisiaan päätöksiä. Kaupungissa olleet, asukkaille jaettaviksi tarkoitetut…
Elokuussa 1918 annetun asetuksen mukaan tuli jokaiseen kuntaan perustaa suojeluskunta. Kirkonkyliin sekä suuriin asutuskeskuksiin ryhdyttiin rakentamaan suojeluskuntataloja, usein yhdessä paikallisen Lotta Svärd -osaston kanssa. Suojeluskunnista muodostettiin piirejä, joiden esikunnat saivat keskeiselle paikkakunnalle tarkoituksenmukaisen ja näyttävän suojeluskuntatalon. Pääkaupungissa oli löydettävä aivan oma ratkaisu, sillä piiriesikunta ja piirin 20 – 30 suojeluskuntaa sijaitsivat kokonaan kaupungissa, suppealla ja…
Tässä kirjoitussarjassa on esitelty Helsingin Suojeluskuntapiirin suojeluskuntia ryhmitettynä mm. aselajin, ammattikuntien tai siviiliharrastusten pohjalta. Nyt esiteltävillä Viesti-, Lääkintä- ja Upseerisuojeluskunnilla oli myös yhteinen tekijä: samaa koulutusta annettiin piirin eräiden muidenkin suojeluskuntien yksiköissä. N-Komppania, myöhemmin Viestisuojeluskunta perustettiin 11.11.1918 eli Helsingin Suojeluskunnan perustamista seuraavana päivänä. Viesti-käsitettä ei vielä ollut, joten aluksi käytettiin jääkärien Saksasta tuomaa Nachrichten-sanaa. Viestikoulutusta…
Syksyllä 1918 Helsingin Suojeluskunta ryhtyi perustamaan kolme jalkaväkirykmenttiä sekä tykistöä. Näiden rinnalle helsinkiläiset innostuivat perustamaan yksiköitä, joiden pohjana oli jokin yhdistys, työpaikka tai ammattikunta. Varhain havaittiin, että myös harrastus voisi olla suojeluskuntayksikön pohjana. Moottorointi oli jo tehnyt tuloaan, ja Suomessa oli tuhatkunta henkilöautoa sekä puolisentuhatta kuorma-autoa. Maahamme oli perustettu Suomen Automobiili-klubi sekä Suomen Moottoriliitto, ja…
Helsingin Suojeluskunnan perustaminen alkoi marraskuussa 1918. Samoihin aikoihin myös eräät virkamiespiirit ryhtyivät perustamaan omia suojeluskuntia. Syntyi Valtioneuvoston Komppania sekä Yliopistokomppania ja hieman myöhemmin Raatimiesten komppania. Tammikuussa 1919 nämä yhdistettiin pataljoonaksi, joka liitettiin Akateemiseen Rykmenttiin. Pysyviä suojeluskuntia sen sijaan perustivat rakennusmestarit vuonna 1919, Valtion Lentokonetehtaan henkilöstö 1930, rautatieläiset 1931 sekä Helsingin raitioteiden henkilökunta 1933. Pioneerisuojeluskunta Helsingin…
Merisuojeluskunta 1920-luvun alkuvuosina suojeluskuntajärjestölle hahmoteltiin keskitetysti johdettua suojeluskuntalaivastoa, jonka laivueet toimisivat sekä rannikolla että suurilla järvillämme, Päijänteellä, Saimaalla ja Laatokalla. Suunnitelma toteutui pääpiirtein, sillä merisuojeluskuntia perustettiin yli 30 – mutta suojeluskuntapiirien alaisiksi. Yliesikunnassa oli laivasto-osaston päällikkö, joka johti ja koordinoi koulutusta. Pääkaupungissa suojeluskuntien merelliselle toiminnalle oli hyvät edellytykset, sillä koulutuksessa voitiin tukeutua Helsingin laivastoasemaan sekä…