Lottajärjestön näkyvimmät tunnukset olivat lottapuku ja lottaneula, jonka kuvio oli koko Lotta Svärd -järjestön tunnus. Tunnuksen suunnittelijaksi pyydettiin Akseli Gallen-Kallelaa (1865–1931), mutta lopullisen merkin suunnitteli taiteilija Eric Vasström (1887–1958). Hänen puolisonsa Lolan Vasström (1888–1964) oli Lotta Svärd -järjestön alkuvuosien keskeisiä vaikuttajia. Vuonna 1921 keskusjohtokunta hyväksyi tunnuksen, jossa sinistä hakaristiä ja Lotta-Svärd -tekstiä reunustivat neljä heraldista ruusua.

Hakaristi on tuhansia vuosia vanha maailmanlaajuinen hyvän onnen symboli. Vanhimmat hakaristeillä koristetut esineet on valmistettu 6000–5000 eaa. Pohjois-Mesopotamian ja nykyisen Tšekin alueilla. Suomessa hakaristi esiintyi rautakauden esineistössä, keskiaikaisissa kirkoissa (esim. Turun Maarian kirkko) sekä 1900-luvun alun koristeaiheena.

Hakaristiä käytettiin Suomen puolustusvoimissa vuosina 1918–1945 lentokoneiden ja panssariajoneuvojen kansallistunnuksena.

Ruusu on heraldiikassa hyvin yleinen ja laajalle levinnyt symboli. Ruusu symboloi onnea ja rakkautta.

Henkilökohtainen lottaneula oli yleensä valmistettu hopeasta tai hopeaseoksesta. Neula nro 1 luovutettiin keskusjohtokunnan puheenjohtajalle Helmi Arneberg-Pentille 25.11.1921. Suurinumeroisin Lottamuseon kokoelmista löytyvä lottaneula on nro 171 362.