Lotta Svärd -järjestö julkaisi vuonna 1928 Valkoisen kirjan vapaussodan 10-vuotismuiston kunnioittamiseksi ja sotaan osallistuneiden naisten toiminnan kirjaamiseksi historiaan. Kirjasta aloitteen tehneen Hilja Riipisen mukaan oli tärkeää dokumentoida Valkoista armeijaa tukeneiden naisten sankarillisuus. Näiden sankarillisten naisten toivottiin toimivan esikuvina tulevien sukupolvien naisille. Kirjassa rakennettiin selkeä yhteys 1900-luvun alusta vapaussodan kautta Lotta Svärdiin ja lujitettiin näin lottien roolia osana suomalaista isänmaallisuutta.

Valkoisen kirjan toimittamiseen osallistuivat Riipisen ohella Helmi Arneberg-Pentti, Jenny af Forsells ja Fanni Luukkonen. Kirjan alussa tarkastellaan venäläisvastaisen naiskagaalin toimintaa 1900-luvun Helsingissä. Sen jälkeen johtaviin lottiin kuulunut sairaanhoitaja Ruth Munck muisteli työtään jääkärien sairaanhoitajana Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikana. Pääosan saavat kuvaukset naisten osallistumisesta jääkärien etappitien ylläpitoon näiden lähtiessä salaisesti Suomesta ja naisten toiminnasta vapaussodassa. Jälkimmäiset kuvaukset Lotta Svärdin keskusjohtokunta keräsi lottapiireiltä eri puolilta Suomea.