Helsingin Suojeluskuntapiirin historia,
kirjoittanut everstiluutnantti Stig Roudasmaa

(Helsingin Suojeluskunta- ja Lotta Svärd-piirien perinnekilta ry:n historiatoimikunta, s.l. [Helsinki] 1997. 677 sivua).

 

Helsingin Suojeluskuntapiirin muistokivi

Muistokivi paljastettiin 3.11.1994 Suojeluskuntatalon nurkalle, Töölöntorinkadun ja Pohjoisen Hesperiankadun kulmaan.

 

Helsingin Suojeluskuntapiirin Perinnehuone

Helsingin entisessä suojeluskuntatalossa on perinnekillan ylläpitämä perinnehuone, jossa esinein, kuvin ja sanoin esitellään suojeluskuntapiirin historiaa.  Perinnehuoneen osoite on Töölöntorinkatu 2 B. Käynnistä on sovittava ennakkoon (helsinki@perinne.fi).

 

 

 

 

 

 

 

 

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen perinnekirjasto

Perinnekirjastossa säilytetään laaja kokoelma suojeluskuntajärjestöä ja Lotta Svärdiä käsittelevää kirjallisuutta. Kirjaston toinen osa muodostuu Jääkärisäätiön omistamasta jääkäriliikettä käsittelevästä kirjakokoelmasta.

Verkkosivusto perinne.fi

Helsingin Suojeluskuntapiirin Perinnekillan aloitteesta toteutettu laaja verkkosivusto avattiin 24.10.2014. Hankkeen toteuttaja on valtakunnallinen perinnejärjestö Suojeluskuntajärjestön Perinteet ry. Mittava päivitys ja laajennus valmistui vuonna 2025.

Vuosipäivätapahtumat

Helsingin Suojeluskuntapiirin vuosipäivää vietettiin 1920-luvulla lokakuun 23. päivänä, Sinä päivänä oli vuonna 1918 päätetty perustaa Helsingin ensimmäinen suojeluskunta – Koululaispataljoona – senaatin 2.8.1918 antaman asetuksen mukaisesti.

Vuosipäivä siirrettiin 1930-luvun alussa huhtikuun 12. päivään, Helsingin valtauksen muistoksi.

Nykyään perinnekilta järjestää vuosikokoustapahtuman huhtikuun puolivälissä. Tapahtumaan kuuluu kunnianosoitus muistokivellä, vuosikokous ja kokousesitelmä. Lokakuussa järjestetään esitelmä- tai muu tapahtuma.

 

Tallinna – Helsinki ampumakilpailusta kansainvälinen Baltic Sea Shooting Cup

Teksti: Markus Anaja

Viron ja Suomen suojeluskunnilla oli monenlaisia yhteyksiä 1920- ja 1930-luvuilla. Merkittävimpinä säännöllisesti toistuvana tapahtumana olivat Helsingin ja Tallinnan ampumakilpailut. Viron Kaitseliiton valtakunnallisissa ampumakilpailuissa vuonna 1926 Tallinnaan yksikkö (Tallinnaa malev) tuli ensimmäiseksi. Jotta taitoa voitaisiin entisestään kehittää, piti löytää kovempitasoinen kilpakumppani ja näin Suomi tuli virolaisten mieleen. Kesällä 1927 Helsingin Suojeluskuntapiirin päällikkö K.E. Levälahti ehdotti tallinnalaisille kilpailujen järjestämistä ja kutsu otettiin Virossa ilolla vastaan.

Suomessa hanketta tuki vahvasti Viron vapaussodan aikaisen Viron Avustamisen Päätoimikunnan entinen puheenjohtaja fil.tri O.W. Louhivuori. Louhivuori oli vakuutusyhtiö Salaman toimitusjohtaja ja lahjoitti kilpailulle ensimmäisen kiertopalkinnon, Salaman Maljan. Tämä malja on nykyään nähtävissä Helsingin Suojeluskuntapiirin perinnehuoneella.

Sääntöjen mukaan kilpailussa ammuttiin kiväärillä 20 laukausta 300 metriltä. Ainoastaan oman maan asevoimien aseita sai käyttää. Kilpailujoukkueissa oli 15 osallistujaa, mutta tuloslaskennassa huomioitiin vain 12 parhaan ampujan tuloksia.

Ensimmäinen kilpailu käytiin Helsingissä 16.10.1927 ja sen voitti Helsinki. Myös vuosina 1928 ja 1929 voitto meni Helsinkiin, jonne kiertopalkinto nyt jäi pysyvästi.

Vielä 1930 suomalaiset voittivat mutta 1931 virolaiset ottivat voiton. Vuonna 1932 kilpailua ei taloudellisista syistä johtuen järjestetty. Seuraavana vuonna tulokset oivat varsin tasaiset, mutta Suomi sai silti voiton. Vuonna 1934 myös Latvia osallistui kilpailuun. Viro kilpaili vuonna 1935 muiden maiden kanssa, mutta Suomi ei osallistunut. Sen sijaan vuosina 1936 ja 1937 kilpailtiin jälleen. Nämä olivat viimeiset kilpailut ennen toista maailmansotaa.

Uusi alku

Kun Viro palautti itsenäisyytensä elokuussa 1991, alkoi uusien yhteyksien luominen eri tahojen välillä, niin myös suomalaisten reserviläisten ja reserviläisjärjestöjen osalta. Helsingin Reservin Aliupseeripiiri oli tässä varsin aktiivinen ja käynnisti vuoden 1993 alussa yhteydet Tallinna malevan kanssa.

Helsingin Seudun Reserviläispiirin ja Viron suojeluskuntien Tallinna malevan välille kehittyvän yhteistyön merkeissä ehdotti Tallinnan suojeluskunnan silloinen päällikkö majuri Mart Puusepp helsinkiläisille, että vuosittaisten ampumakilpailujen perinne elvytettäisiin.

Valmistelujen jälkeen järjestettiin ensimmäinen kilpailu Tallinnassa vuonna 1995 ja sen voitti Tallinnan suojeluskunta. Seuraavana vuonna kilpailu toimi Suomessa ja tälläkin kerralla kotijoukkue otti voiton.

Eräs kilpailun laajempi merkitys lienee siinä, että sen valmisteluvaiheessa tallinnalaisia perehdytettiin niin sanottuun sovellettuun reserviläisammuntaan, joka on varsin realistinen ampumaurheilumuoto. Virossa tunnettiin tuolloin lähinnä perinteisiä ampumalajeja eli staattisempaa ”kympintappamista”.

Vuodesta 1999 kilpailu on laajentunut siten, että Suomen ja Viron lisäksi siihen on osallistunut vaihtelevasti joukkueita Ruotsista, Tanskasta, Liettuasta ja Latviasta. Laajennetun osallistujajoukon takia kilpailun kieleksi sovittiin englanti ja kilpailun nimeksi päätettiin Baltic Sea Shooting Cup.

Lähteet: Kaitseliidu Tallinna malev, Tallinna malev, Tallinna 1934, 74–79; Tulostaulukko vuosilta 1927–1937/1995–2016. Päiväämätön, koonnut Mart Puusepp

.