sk_0001_S23_399
Suojeluskuntajärjestö oli aikanaan näkyvä ja keskeinen osa suomalaisuutta. Parhaimmillaan järjestöön kuului yli 120 000 jäsentä. Yhdessö sisarjärjestönsä Lotta Svärdin kanssa ne muodostivat maan suurimman ja kattavimman järjestöparin, joka näkyi laajasti koko yhteiskunnassa. Sen tekemällä työllä oli keskeinen, ellei jopa ratkaiseva merkitys talvi- ja jatkosodan torjuntavoittojen saamisessa ja Suomen pelastumisessa Neuvostoliiton miehitykseltä. Suojeluskuntajärjestö vaikutti myös erittäin voimakkaasti suomalaiseen urheiluun, kulttuurin, politiikkaan sekä poikaosastojensa kautta lasten ja nuorten kasvatukseen.

Nykypäivän ihmiselle sen merkitystä voi kuitenkin olla vaikeaa ymmärtää. Etenkin vasemmistolaisen sukutaustan tai aatemaailman omaavat yhdistävät suojeluskunnat usein punakaartien vastavoimaksi ja toisaalta vuoden 1918 ”lahtarikaartiksi”. Tosiasiassa Suojeluskuntajärjestö perustettiin vasta sisällissodan jälkeen kesällä 1918 annetulla asetuksella. On toki totta, että monet myöhemmin Suojeluskuntajärjestöön liittyneet kävivät vuonna 1918 vapaussotaa Suomen irroittamiseksi sekä Venäjästä että kommunismista, mutta kaikki Suojeluskuntajärjestöön kuuluvat eivät kuitenkaan olleet erityisen oikeistolaisia eikä edes porvarillisia. Sodan päätyttyä tilanne oli muutenkin monella tapaa toinen ja viholliseksi nähtiin ennen kaikkea Neuvostoliitto eikä enää kotimaan punaiset tai työväenluokka. Itseasiassa suurimmat ammattiryhmät järjestön sisällä olivat maanviljelijät ja työläiset. Lisäksi talvisodan hengessä myös vasemmistossa suhde suojeluskuntiin muuttui hyväksyväksi ja järjestöön liittyi paljon jäseniä kaikista yhteiskuntaluokista.

Yllättävän monet myös mieltävät Suojeluskuntajärjestön vain nykyisten reserviläisjärjestöjen edeltäjäksi sekä jossain määrin poliittiseksi (oikeistolaiseksi) toimijaksi, joka ei ollut valtiovallan kontrollissa. Tämä on kuitenkin virheellinen käsitys, sillä tosiasiassa Suojeluskuntajärjestö oli osa Puolustusvoimia ja sen asema oli kirjattu Suomen lakiin. Sitä voisi hyvin verrata nykyiseen Yhdysvaltojen kansallliskaartiin (National Guard), joka myös perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta toimii kuitenkin puolustuslaitoksen puitteissa ja sotilaallisen organisaation alla.

Verkkosivujen tekstit on pyritty kirjoittamaan niin, että ne ovat helppolukuisia, mutta kuitenkin tietomäärältään kattavia. Tiedot perustuvat aikaisempaan suojeluskuntia koskevaan tutkimukseen sekä jossain määrin myös aikalaiskirjallisuuteen. Kustakin aiheesta lisää kertovaa kirjallisuutta on merkitty kunkin artikkelin loppuun. Sivujen on tarkoitus kertoa järjestön perustamisesta ja alkuvaiheista, sen organisaatiosta, toiminnasta, sotavuosista ja viimein lakkautuksesta. Sivujen kuvitus on Sotamuseon kokoelmista, joiden käyttöluvasta tahdomme erityisesti esittää kiitoksemme.