1930-luvun taitteessa nostettiin korostetusti esiin lottien rooli suojeluskuntaperheen äiteinä, vaikka ajatus heidän kasvatustehtävästään oli toki ollut mukana vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen perustamisesta lähtien. Poika- ja tyttötoiminnan aloittamisen myötä äidinroolin merkitys korostui maanpuolustusjärjestön sisällä, mutta myös lottaäitien merkitystä yksityisissä perheissä kasvattajana isänmaallisuuteen tähdennettiin.

Äidin tehtävän ja merkityksen korostaminen vapaaehtoisessa maanpuolustusliikkeessä ei kuitenkaan ollut mitään uutta ja ainutlaatuista. Jo vuosisadan vaihteessa äitiys nostettiin ideologisesti kokoavaksi naiseuden määrittelyksi, johon erityinen naiskansalaisuus perustui. Naisten toimintakentän ytimessä oli äitiys, ja kaikella mitä naiset yhteiskunnassa tekivät tuli olla äidillinen leima. Puhuttiin niin sanotusta yhteiskunnallisesta äitiydestä. Äitikansalaisuuden rakentuessa ja kohotessa keskeiseen asemaan modernisaation myötä alettiin ajatella, että juuri perheen äiti luo kotona perustan fyysisesti terveiden ja kunnollisten kansalaisten kasvattamiselle.

Jos suojeluskuntamiehisyys/maskuliinisuus oli 1920-luvulla merkinnyt erityisesti soturin ja taistelijan roolia, erityisesti suojeluskuntapoikatoiminnan alkaessa isän ja isällisen kasvattajan rooli nousi merkittäväksi osaksi suojeluskuntamiehisyyttä. Soturista tuli 1930-luvulla enemmän perhekeskeinen mies. Tätä puolta korosti myös suojeluskuntapoikien toiminnan aloittaminen. Poikien johtajat, aikuiset suojeluskuntamiehet voitiin mieltää ihailtaviksi, isällisiksi hahmoiksi. Suojeluskuntalainen ideaali isyys oli lähinnä vastuullista perheen ohjaamista, johtamista, taloudellista huolehtimista ja perheen ulospäin edustamista. Se ei ollut mitään hoivaisyyttä, mikä kaiken kaikkiaan oli aikakauden isäkäsitykselle poikkeuksellinen, joskaan ei täysin vieraskaan asia.

Militarismiin nojaava nationalistinen perheideologia oli vahvasti läsnä suojeluskuntaperheessä. Sen merkitys korostui entisestään kun sota alkoi ja suojeluskuntaperheen idea pyrittiin laajentamaan koko kansan maanpuolustusperheeksi. Talvisodan sytyttyä suojelukunnat ja lotat pystyivät osoittamaan ideansa tarpeellisuuden selkeämmin kuin sotien välisen ajan maanpuolustuspropagandassa kertaakaan aiemmin.