Suojeluskuntajärjestö osana suomalaista yhteiskuntaa

Suomen senaatti antoi 2.8.1918 asetuksen suojeluskuntajärjestöstä. Tällä luotiin perusta valtakunnalliselle, valtion johdossa olevalle vapaaehtoiselle maanpuolustusorganisaatiolle. Asetuksen 100-vuotispäivänä Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry järjesti seminaarin Tuusulassa sijaitsevalla entisellä Suojeluskuntain päällystökoululla.

Seminaari videoitiin Puolustusvoimien Palvelukeskuksen toimesta.

Avauspuheenvuoro

Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry:n puheenjohtaja Markus Anaja

Valtiovallan tervehdys

Puolustusministeri Jussi Niinistö (lukijana eversti Tapio Niitynperä)

Puolustusvoimien tervehdys

Puolustusvoimien koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Jukka Sonninen

Suojeluskunnat sotivassa Suomessa 1939–1944

Valtiotieteiden tohtori Olli Kleemola

Tohtori Kleemola on väitellyt Turun yliopistosta vuonna 2017. Hän työskentelee tutkijana Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineessa. Hänen osaamisalueisiinsa kuuluvat erityisesti sotavalokuvauksen sekä propagandan historia sekä valokuvien käyttö historian lähteinä. Viimeaikaisissa julkaisuissaan Kleemola on tarkastellut Suojeluskuntajärjestön roolia sotavuosien Suomessa.

Kleemola tarkastelee esitelmässään sitä muutosta, minkä Suojeluskuntajärjestö kävi sotavuosina läpi muuttuessaan vapaaehtoisjärjestöstä kohti viranomaisroolia. Esitelmässä käydään läpi niitä tehtäviä ja vastuita, joita suojeluskuntajärjestö otti sotavuosina kantaakseen, sekä kädenvääntöä järjestön asemasta osana suomalaista maanpuolustusjärjestökenttää.

Suojeluskuntain Päällystökoulu ja sen myöhemmät vaiheet

Taistelukoulun perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja eversti Tapio Niitynperä

Naiset suojeluskuntien tukena – aika ennen Lotta Svärd -yhdistyksen perustamista

Filosofian tohtori Annika Latva-Äijö

Tohtori Latva-Äijö on väitellyt Turun yliopistossa vuonna 2005. Hänen väitöstutkimuksensa käsitteli osin tässäkin esitelmässä käsiteltävää aihetta.

Esitelmässä käsitellään sitä, miten valkoisten naisten sotatyö käynnistyi jo syksyllä 1917 ja lähti laajenemaan spontaanisti ja organisoimattomasti vapaussodan alkaessa. Esitys kertoo, mitä suojeluskuntiaan tukevat naiset tekivät eri puolilla Suomea ja miksi ja millä tavoin naisten työ jatkui vielä rauhan tultuakin.

”Maanpuolustus oli koko perheen harrastus”

Filosofian tohtori Seija-Leena Nevala

Tohtori Nevala on jurvalaissyntyinen Tampereen yliopiston historian oppiaineessa työskentelevä tutkija. Hän on tutkinut Lottajärjestöä 1990-luvulta lähtien ja väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2012 aiheenaan Perhe maanpuolustajana. Sukupuoli ja sukupolvi Lotta Svärd- ja suojeluskuntajärjestöissä vuosina 1918-1944.

Lotta-aiheen lisäksi hän on tutkinut perhehistoriaa, lasten ja nuorten historiaa sekä suomalaisen yhteiskunnan historiaa sekä sodan aikana että sodan jälkeen

Viimeaikaisimpia työtehtäviä on ollut Jääkärit-näyttelyn käsikirjoitus Pohjanmaan museoon.

 

Nevalan esitelmän avainsanoja:

  • Järjestöjen perustaminen – ensin suojeluskunnat, sitten lotat
  • Suojeluskuntapari: saman ideologian kaksi toisiaan täydentävää puolta
  • Sukupuolilla oli omat tehtävänsä vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa.
  • Pojille ja tytöille omat osastot ja oma toiminta
  • Idea suojeluskuntaperheestä toteutuu: konkreettisesti ja symbolisesti
  • Lasten ja aikuisten erilaiset roolit ja tehtävät
  • Suojeluskuntaperheestä tulee maanpuolustusperhe 1940-luvulla

Viron suojeluskuntien, Kaitseliiton tervehdys

Kaitseliiton komentaja, kenraalimajuri Meelis Kiili

Päätössanat – perinnetyö ja sen tulevaisuus

SLPL ry:n puheenjohtaja Markus Anaja