Kuvan kenttälottien tehtävien moninaisuudesta saa esimerkiksi tilastosta, johon on kirjattu komennuksella olleet lotat 30.9.1944:

Muonituslotat

Muonituslottiin kuului muonituksesta ja kanttiineista vastuussa olleita lottia. Lääkintälotat vastasivat varsinaisesta lääkinnästä, mutta myös veripalvelusta, sairaalasiivouksesta ja eläinlääkinnästä. Varuslottiin kuului varushuollosta ja pesuloista vastanneita lottia. Toimisto- ja viestilotat huolehtivat seuraavista tehtävistä: erilaiset toimistotehtävät, puhelinvälitys, sähkötys, lennätin, kaukokirjoitus, kartanpiirtäminen, sääpalvelu, ilmavalvonta, valonheitintehtävät. Keräys- ja huoltolottiin kuului huolto-, valistus- ja yhteyslottia.

Muonituslotat valmistivat ja tarjoilivat ruokaa matkalla olleille sotilaille esimerkiksi suurilla risteysasemilla. Heitä työskenteli sotilaiden ja henkilökunnan muonittajina kenttä- ja sotasairaaloissa sekä sairasjunissa. Linnoittajien ja työvelvollisten huolto kuului Lotta Svärdin rajatoimistolle. Siviilejä, niin suomalaisia kuin myös inkeriläisiä, ruokittiin esimerkiksi evakuointien yhteydessä. Keittäjälottien lisäksi muonituksessa ja kanttiinityössä tarvittiin myös astianpesijöitä ja myyjiä. Kaiken kaikkiaan muonituslottien työtä luonnehti fyysinen raskaus. Muonituslottia palveli myös erityistehtävissä, kuten Marsalkka Mannerheimin virkajunassa.

Lääkintälotat

Kenttä- ja sotasairaaloiden sekä sairasjunien lisäksi lääkintälottia työskenteli sotilasapteekeissa, lääkintävarikoilla, laboratorioissa ja veripalvelussa. Sairasjunia käytettiin paitsi haavoittuneiden kuljetuksiin myös sotalasten kuljetuksiin Ruotsiin. Sairaaloissa lääkintälottien tehtäviin kuului varsinaisten sairaanhoidollisten tehtävien lisäksi myös muita potilaiden hyvinvointiin liittyviä tehtäviä: lotat siivosivat ja sijasivat vuoteita, auttoivat ruokailussa, kirjoittivat potilaiden puolesta kotiväelle, kuuntelivat ja tukivat.

Tehtäviin kuului myös sidetarpeiden valmistusta, välinehuoltoa ja potilaiden vaatteiden korjausta. Puolustusvoimien lisäksi lääkintälotat toimivat myös siviilihallinnon ja kansalaisjärjestöjen piirissä. Lääkintälotat tekivät kotirintamalla muun muassa erilaista huoltotyötä, mihin kuului tarkastuskäyntejä invalidi- ja evakkoperheissä. Heitä työskenteli myös siirtoväen huollossa ensiapuasemilla ja sairastuvissa.

Toimistolotat

Toimistolottia tarvittiin paikoissa, joissa asioita piti kirjata muistiin, kuten kanslioissa, erilaisilla varikoilla, muonitustoimistoissa, rehuvarastoissa, kenttä- ja sotasairaaloissa, sotilasapteekeissa, sekä hevosten ja ajoneuvojen luovutuskeskuksissa. Puolustusvoimien tehtävien lisäksi toimistotehtäviä hallinnutta lottatyövoimaa käytettiin monissa julkishallinnon tehtävissä, suojeluskuntapiirien esikunnissa ja Lotta Svärdin omassa toiminnassa. Tähän viimeksi mainittuun kuului esimerkiksi komennuksille lähetetyn lottatyövoiman hallinnointi. Toimistolotat vastasivat myös kenttäpostin kulusta ja kirjesensuurista.

Viestilotat

Viestilottien tehtävät olivat salaisia. Yksi keskeinen vastuualue oli ilmavalvonta. 1944 keväällä Puolustusvoimien palveluksessa oli lähes 3000 ilmavalvontalottaa, jotka havainnoivat viholliskoneita ja välittivät tiedot eteenpäin ilmatorjuntaan. Ilmavalvonta-asemilla työskenteli iv-lottien lisäksi myös muonituslottia. Ilmavalvonta oli äärimmäisen vastuullista, koska ilmatorjunta toimi lähes yksinomaan ilmavalvonnan ilmoituksen varassa. Viestitehtävät olivat myös hyvin spesifejä niin että eri tehtäviä saattoi hoitaa hyvinkin pieni ryhmä. Valoheitinlottien lisäksi tällaisia ryhmiä olivat esimerkiksi radioteknikoiksi koulutetut parikymmentä lottaa ja meteorologeiksi koulutetut kahdeksan lottaa.

Varuslotat

Varuslottien toimenkuva oli niin ikään hyvin monimuotoinen: he paitsi hankkivat varusteita Puolustusvoimien palveluksessa oleville myös pesivät ja korjasivat niitä. Vain pieni osa varuslotista oli komennuksella, ja heistä valtaosa oli sijoitettu Puolustusvoimien pesula- ja siivoustyöhön. Kotirintaman lottatyö tuki Puolustusvoimien työtä, sillä varusteita lähetettiin pesuloista paikallisosastoihin korjattaviksi.

Sodan edetessä varustoiminta muuttui ammattimaisemmaksi ja varusteita valmistettiin ja huollettiin entistä enemmän varta vasten perustetuissa neulomoissa ja korjaamoissa. Komennuksella olleita varuslottia toimi myös kenttäsairaaloissa hoitamassa vaatevarastoja. Lisäksi heitä työskenteli pesula-ambulansseissa ja pesulajunissa. Kotirintamalla varuslotat esimerkiksi hankkivat tarvikkeita karjalaisille evakoille ja inkeriläisille.

Keräys- ja huoltolotat

Keräys- ja huoltolottiin kuuluneet valistus- ja yhteyslotat kiersivät omalle alueelleen sijoitettujen kenttälottien keskuudessa ja pitivät yhteyttä eri yksikköihin sijoitettuihin lottiin. He kuuntelivat lottien valituksia, rohkaisivat ja raportoivat tilanteesta Lotta Svärdin johdolle.