Poikien ja tyttöjen roolit

Lottatytöillä ja sotilaspojilla oli myös oma hyvin merkittävä rooli kansakunnan eheyttäjänä 1930-luvulla. Monet pitivät Lotta Svärdiä ja suojeluskuntia niin selkeästi sodan voittaneen osapuolen järjestöinä, etteivät he voineet koskaan osallistua niiden toimintaan. Sen sijaan lottatyttöihin tai sotilaspoikiin saattoivat jo liittyä myös vasemmisto- ja työläistaustaiset nuoret. Lottatytöistä ja sotilaspojista tuli todella eri kansanosat yhdistäviä järjestöjä viimeistään sodan…

Maanpuolustusperhe (1940-luku)

Sotavuosina lottien merkitys suojeluskunnille kasvoi ja heidän antamansa taloudellinen tuki kävi entistäkin merkittävämmäksi. Lottien liiketoimintaa oli kehitetty määrätietoisesti jo 1930-luvun alkupuolelta lähtien. Lottien kahviloista, kioskeista, ravintoloista ja majoitusliikkeistä kehkeytyi etenkin sotavuosina kukoistava rahasampo. Lotta Svärd -järjestö teki talvisodan kynnyksellä myös aloitteen sosiaalisen huolto- ja avustustoiminnan aloittamisesta. Tämä työ kohdistettiin ensisijassa vähävaraisten reserviläisten, suojeluskuntalaisten perheiden ja…

Yhteenveto

Suojeluskuntaperheen perustaminen ja sen myötä sukupuolieron korostaminen oli nostanut edellisen vuosikymmenen aikana suojeluskuntamieheydessäkin esiin isyyden ja isän roolin pitkälti ydinperheideologian mukaisesti. Suojeluskuntalainen mies oli edelleen poissaolevanakin perheensä ehdoton auktoriteetti ja hänen tehtävänsä oli olla kannustava ja oikeaan ohjaava esimerkki pojilleen. Hän kuitenkin tarvitsi perheen ja isyyden antamaa tukea maanpuolustustehtävässään, soturi ei enää pärjännyt yksin. Suojeluskuntaperheen…

Äiti- ja isärooleja

1930-luvun taitteessa nostettiin korostetusti esiin lottien rooli suojeluskuntaperheen äiteinä, vaikka ajatus heidän kasvatustehtävästään oli toki ollut mukana vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen perustamisesta lähtien. Poika- ja tyttötoiminnan aloittamisen myötä äidinroolin merkitys korostui maanpuolustusjärjestön sisällä, mutta myös lottaäitien merkitystä yksityisissä perheissä kasvattajana isänmaallisuuteen tähdennettiin. Äidin tehtävän ja merkityksen korostaminen vapaaehtoisessa maanpuolustusliikkeessä ei kuitenkaan ollut mitään uutta ja ainutlaatuista. Jo…

Lapset ja nuoret mukaan (1930-luku)

Poikatyö Suojeluskuntatoiminnasta kiinnostuneille pojille suunnattuja ns. oravakomppanioita syntyi eri puolille maata jo vuosina 1918–19. Suojeluskuntien poikayksiköt muodostuivat paikallisten olosuhteiden mukaisesti, sillä mitään yhtenäistä koko maan kattavaa toimintaohjelmaa ei ollut olemassa. Käytännössä toiminta tarkoitti sitä, että alle 17-vuotiaille pojille opetettiin aikuisten suojeluskuntasotilaiden perustaitoja “äksiiseissä” joko aseen kanssa tai ilman. Alkuinnostuksen jälkeen oravakomppanioiden toiminta hiipui muutamassa vuodessa…

Suojeluskuntapari (1920-luku)

Elokuussa 1918 annettiin suojeluskunta-asetus, jonka myötä suojeluskuntajärjestö vakiinnutti asemansa. Aktivistien johdolla ja porvarillisten piirien tuella suojeluskuntia ryhdyttiin kehittämään yhteiskunnan järjestyksen tukipylvääksi. Tämän kehityksen lisäksi päättynyt sota merkitsi uuden aikakauden ja uuden poliittisen järjestyksen alkamista, jossa suojeluskunnat ottivat varsin pian merkittävän aseman. Suojeluskuntajärjestön tarkoituksena oli kehittää kansalaisten vapaaehtoista maanpuolustuskuntoisuutta. Suojeluskunnat hoitivat paikallisesti armeijan kutsuntoja ja niiden…

Suojeluskuntaperhe

Tämän verkkosivuston suunnittelussa tärkeänä lähtökohtana on ollut se, että vapaaehtoinen maanpuolustustyö oli 1920- ja 1930-luvuilla korostetusti koko perheen toimintaa. Miehille ja naisille oli tosin eri organisaatiot, joihin kuului osana myös nuorisotoimintaa, mutta kummankin tavoitteet tähtäsivät maanpuolustustahdon ja -kunnon ylläpitämiseen. Suomalaista maanpuolustus- tai suojeluskuntaperhettä on tutkinut FT Seija-Leena Nevala-Nurmi väitöskirjassaan Perhe maanpuolustajana. Sukupuoli ja sukupolvi Lotta…

Suojeluskuntajärjestö

Suojeluskuntajärjestö oli aikanaan näkyvä ja keskeinen osa suomalaisuutta. Parhaimmillaan järjestöön kuului yli 120 000 jäsentä. Yhdessö sisarjärjestönsä Lotta Svärdin kanssa ne muodostivat maan suurimman ja kattavimman järjestöparin, joka näkyi laajasti koko yhteiskunnassa. Sen tekemällä työllä oli keskeinen, ellei jopa ratkaiseva merkitys talvi- ja jatkosodan torjuntavoittojen saamisessa ja Suomen pelastumisessa Neuvostoliiton miehitykseltä. Suojeluskuntajärjestö vaikutti myös erittäin voimakkaasti…