Perinnetyön kehitys

Sodan jälkeinen poliittinen muutos Sodan jälkeen suomalainen äärivasemmisto, joka oli vuoden 1918 jälkeen määritelty epäisänmaalliseksi ja painettu maan alle, sai toimintavapauden ja alkoi toimia aktiivisesti poliittisen ilmapiirin muokkaamiseksi neuvostoystävälliseksi. Sen tulilinjalle joutuivat esimerkiksi suojeluskunnat ja Lotta Svärd tukeutuen välirauhansopimuksen artiklaan, jossa määriteltiin lakkautettavaksi kaikki ”hitleriläismieliset” ja neuvostovastaiset järjestöt. Kielteinen suhtautuminen suojeluskuntiin juonsi juurensa vuoden 1918…

Suojeluskunnat 100 vuotta

2.–3.8.2018 järjestettiin tapahtumakokonaisuus sen johdosta, että suojeluskuntajärjestön perustamisesta tuli kuluneeksi sata vuotta. Suomen senaatti antoi asiasta asetuksen päivämäärällä 2.8.1918. Kunnianosoitukset suoritettiin Helsingin Hietaniemen hautausmaalla Sankariristillä, Suomen Marsalkka Mannerheimin haudalla (suojeluskuntien kunniapäällikkö) sekä kenraaliluutnantti Lauri Malmbergin haudalla (suojeluskuntain komentaja). Lisäksi laskettiin seppele Lottamuseolla sijaitsevalle Lottapatsaalle, Lahdessa sijaitsevalle Sotilaspoika-patsaalle ja Seinäjoella sijaitsevalle Suojeluskuntalainen-patsaalle. Tuusulassa sijaitsevalla Taistelukoululla järjestettiin…

Aineistot

Suojeluskuntajärjestöä ja Lotta Svärdiä käsitteleviä kirjoja on erittäin paljon. Niiden joukossa on tieteellisiä tutkimuksia, historiikkeja, muistelmia ja kaunokirjallisia teoksia. Tietoja näistä julkaisuista löytyy täältä: Suojeluskuntajärjestön ja Lotta Svärdin digitoidut lehdet Suojeluskuntajärjestöä ja Lotta Svärdiä käsittelevien kirjojen haku Fennica-tietokannasta (kansallisbibliografiasta) Videot Artikkelit

Suojeluskuntajärjestöä ja Lotta Svärdiä käsittelevien kirjojen haku Fennica-tietokannasta (kansallisbibliografiasta)

Suojeluskuntajärjestö ja Lotta Svärd julkaisivat itse suuren määrän kirjoja ja muita julkaisuja. Tällaisia ovat mm. ohjesäännöt, oppaat, laulukirjat ja erilaiset historiikit. Näistä julkaisuista ei toistaiseksi ole erillistä bibliografiaa, mutta ne ovat löydettävissä Suomen kansallisbibliografiasta eli Fennica-tietokannasta käyttämällä erilaisia hakutekijöitä. Fennica-tietokanta löytyy täältä: https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI Kohdasta ”Opastus” löytyy tietoa siitä, mitä tietokanta sisältää sekä siitä, miten sieltä…

Suojeluskuntajärjestön ja Lotta Svärdin digitoidut lehdet

Suojeluskuntajärjestön ja Lotta Svärdin keskeisimmät aikakauslehdet on digitoitu Kansalliskirjaston toimesta. Tekijänoikeussyistä ne eivät toistaiseksi ole vapaasti käytettävissä, mutta niitä voi lukea kaikissa vapaakappalekirjastoissa (tarkemmat tiedot alempana). Lehtien digitointi jatkuu ja alla olevat tiedot perustuvat alkuvuoden 2016 tilanteeseen. Digitoidut aikakauslehdet Flicklottaledaren Hakkapeliitta Helsingfors skyddskårsdistrikts meddelanden Helsingfors skyddskårsdistrikts order- och meddelandeblad Helsingin suojeluskuntapiirin käsky- ja tiedonantolehti Helsingin…

Vapaussoturi-lehti

Vapaussoturi on vuodesta 1959 ilmestynyt sotahistoriallinen aikakauslehti, jolla on vaalittavanaan tärkeät arvot: itsenäinen Suomi, sotiemme muisto sekä suojeluskunta- ja lottaperinne. http://www.vapaussoturi.fi

Taistelukoulun Perinneyhdistys ry

  Taistelukoulun Perinneyhdistys ry perustettiin vaalimaan 1.1.1993 alkaen Maanpuolustuskorkeakouluun liitetyn Taistelukoulun perinteitä. Taistelukoululla 10.10.1992 pidetyssä perustamiskokouksessa perustamiskirjan allekirjoitti 124 henkilöä. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistön yhteishengen ylläpito sekä Suojeluskuntain Päällystökoulun ja Taistelukoulun perinteiden vaaliminen. Tämän toteuttamiseksi yhdistys kerää perinne-esineistöä, julkaisee toimintaansa liittyvää kirjallisuutta, elävöittää historiallisia muistoja, järjestää juhla-, esitelmä- ja esittelytilaisuuksia sekä opintomatkoja jäsenilleen. Jäsenkuntaan ovat…

Sotilaspoikien Perinneliitto ry

Sotilaspoikien Perinneliitto ry – Soldatgossarnas Traditionsförbund rf on vuonna 1991 alkaneen perinnetoiminnan liitto, johon kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joiden yhteinen henkilöjäsenmäärä on yli 5000. Jäsenistä alkuun kaikki olivat miehiä, jotka olivat vuosina 1928-1944 osallistuneet Suojeluskunta- tai Sotilaspoikatoimintaan. Nykyisin voivat kiltahallituksen päätöksellä täysivaltaisiksi kiltajäseniksi päästä myös naiset (pikkulotat) sekä muut varusmiespalveluksen suorittaneet miehet. Näin killoissa on kiltaveljiä…