Lottamerkki

Lottajärjestön näkyvimmät tunnukset olivat lottapuku ja lottaneula, jonka kuvio oli koko Lotta Svärd -järjestön tunnus. Tunnuksen suunnittelijaksi pyydettiin Akseli Gallen-Kallelaa (1865–1931), mutta lopullisen merkin suunnitteli taiteilija Eric Vasström (1887–1958). Hänen puolisonsa Lolan Vasström (1888–1964) oli Lotta Svärd -järjestön alkuvuosien keskeisiä vaikuttajia. Vuonna 1921 keskusjohtokunta hyväksyi tunnuksen, jossa sinistä hakaristiä ja Lotta-Svärd -tekstiä reunustivat neljä heraldista…

Tiedot

Lotta Svärd -järjestö

Lotta Svärd oli 1920–1944 toiminut suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö. Järjestö perustettiin tukemaan suojeluskuntia. Sotavuosien 1939–1944 aikana lotat toimivat lukuisissa erityyppisissä maanpuolustusta tukevissa toimissa ja vapauttivat noin 25 000 miestä sotilaallisiin tehtäviin. Järjestö lakkautettiin jatkosodan jälkeen syksyllä 1944.

Tiedot

Lotta Svärdin lakkauttaminen

Marraskuun 1944 alussa tapahtuneen suojeluskuntien lakkauttamisen jälkeen alkoi näyttää ilmeiseltä, että Lotta Svärdille kävisi samoin. Valtioneuvosto lakkautti Lotta Svärd r.y.:n alayhdistyksineen 23. marraskuuta 1944. Lakkautus koski kaikkiaan noin 240 000 lottaa ja pikkulottaa. Lottapukujen ja järjestötunnusten käyttö kiellettiin. Lotat ehtivät pelastaa osan omaisuudestaan tekemällä lahjoituksia paikallis- ja piiritasolla sekä ohjaamalla varoja lokakuussa 1944 perustamaansa Suomen…

Tiedot

Kenttälotat

Kuvan kenttälottien tehtävien moninaisuudesta saa esimerkiksi tilastosta, johon on kirjattu komennuksella olleet lotat 30.9.1944: Muonituslotat Muonituslottiin kuului muonituksesta ja kanttiineista vastuussa olleita lottia. Lääkintälotat vastasivat varsinaisesta lääkinnästä, mutta myös veripalvelusta, sairaalasiivouksesta ja eläinlääkinnästä. Varuslottiin kuului varushuollosta ja pesuloista vastanneita lottia. Toimisto- ja viestilotat huolehtivat seuraavista tehtävistä: erilaiset toimistotehtävät, puhelinvälitys, sähkötys, lennätin, kaukokirjoitus, kartanpiirtäminen, sääpalvelu, ilmavalvonta,…

Tiedot

Lottahistoriaa käsittelevää historiakultuuria

Esimerkkejä lottahistoriaa käsittelevästä historiakulttuurista, joka alkoi voimistua 1980-luvulla, mutta joka varsinaisesti sai laajempaa näkyvyyttä 1990-luvun alusta 1985 Lottapatsas Lappeenrantaan 1986 Lottatyttö- ja Sotilaspoikapatsaat Suonenjoelle 1988 Suojeluskuntalainen ja Lotta-patsaat Suonenjoelle 1988 Hilma Aitovieren ja Salama Hirvosen teos Lotta Kuosmasen sota 1988 Reino Lehväslaihon toimittama teos Lottien sota 1990 Suojeluskunta- ja Lottamuseo Seinäjoelle 1990 Inkeri Kilpisen kirjoittaman…

Tiedot

Pikkulotan Kultaiset sanat

Rakasta Jumalaa yli kaiken Rakasta sekä palvele kotiasi ja isänmaatasi Huomaa luonnon kauneudessa Luojan suuruus Kunnioita mennyttä ja usko tulevaisuuteen Ole hyvä Suorita ilomielin velvollisuutesi Älä lannistu vaikeuksissa Ole hyvä toveri ja rehellinen ystävä Noudata määräyksiä, alistu kuriin ja käyttäydy moitteettomasti Pikkulotta, elä lähimpiesi apuna, ympäristösi ilona, kasva kansallesi kunniaksi.

Tiedot

Lottien kuolleisuus

Lottien kuolleisuudesta tiedetään seuraavia tilastotietoja: Vuosina 1939–1944 rintamalla kaatui 66 lottaa; 47 kuoli ilmapommituksessa kotirintamalla; komennuksella saatuun sairauteen kuoli 140 lottaa; yksi lotta teki itsemurhan, 34 kuoli tapaturmaisesti ja kolme katosi.

Tiedot

Valonheitinlotat

Valoheitinlottia alettiin kouluttaa keväällä 1944, jotta miehiä voitiin siirtää toisiin tehtäviin ilmatorjunnasta. Koulutuskutsuun vastasi 218 ylioppilastaustaista lottaa, jotka oli rekrytoitu lähinnä korkeimman asteen kouluista. Koulutuksen suorittaneista muodostettiin oma 14. valoheitinpatteri ilmatorjuntarykmentti I:een. Yksikkö kantoi taisteluvastuun ja oli saanut aseellisen koulutuksen. Käytännössä palvelu oli vartioimista, tähystämistä ja valaisuharjoituksia. Taistelutehtäviin lotat eivät joutuneet.

Tiedot

Sisarjärjestöt

Lotta Svärdin kanssa yhteistyötä tehnyt ruotsalainen naisten maanpuolustusjärjestö oli nimeltään Landstormskvinnor, norjalainen sisarjärjestö oli nimeltään Norske Kvinners Frivillige Verneplikt. Tanskalainen sisarjärjestö oli nimeltään Frivilligt Danske Kvinnekorps ja virolaisten järjestö puolestaan Naiskodukaitse.

Tiedot

Lottaopisto

Fanni Luukkonen esitti vuonna 1929 lottien koulutustoiminnan keskittämistä ja vakituisen kurssipaikan hankkimista. Lotta Svärd -järjestö osti 18.12.1936 Syvärannan lottaopistoksi ja lepokodiksi. Huvila kunnostettiin, talon torni purettiin ja rantasauna rakennettiin sanomalehtimiesten suunnitelmien mukaan. Lepokoti avattiin vieraille 7.6.1937, ja syyskuun puoliväliin saakka talossa oli runsaasti kävijöitä. Kotitalousopettaja Elli Malmgren (1896–1979) toimi Lottaopiston johtajana 1937–1944. Ensimmäinen kurssi talossa…

Tiedot