Lotta Svärd -lehti

Lotta Svärd -lehteä voidaan pitää keskeisimpänä lottajulkaisuna. Kuukausittain ilmestynyt suomenkielinen Lotta Svärd perustettiin vuonna 1928 sen jälkeen kun oli huomattu, etteivät lotat saaneet riittävästi tilaa suojeluskuntien julkaisuissa. Ennen säännöllisesti ilmestynyttä järjestölehteä, jonka tilaaminen oli vapaaehtoista, lotat olivat jo tuottaneet joululehtiä. Näiden avulla kerättiin varoja. Lotta Svärdissä julkaistiin järjestöasioihin ja lottaidentiteettiin liittyvien kirjoitusten lisäksi erilaisia yleissivistäviä…

Lottapukuun liittyvät säännöt ja ohjeet

Lottapuvun malli hyväksyttiin vuonna 1922: Puku on harmaata puuvillakangasta. Se on pitkähihainen ja siihen kuuluu irrotettava valkoinen kaulus ja valkoiset kalvosimet. Hameen helman tulee olla 25 cm maasta. Juhlatilaisuuksissa käytettiin villakankaista juhlapukua. Tämän päivän käyttöön liittyy seuraavia ohjeita: Lottapukua saa käyttää tilaisuuksissa, joissa esitellään ja muistellaan Lotta Svärdiä, teatterinomaisissa tapahtumissa ja isänmaallisissa juhlissa ja tilaisuuksissa.…

Lapuanliike ja Lotta Svärdin suhde siihen

Eri puolilla Eurooppaa syntyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen fasistisia liikkeitä, jotka olivat kommunisminvastaisia ja korostivat lujaa valtiovaltaa. Suomessa demokratian vastainen oikeistoradikalismi purskahti esiin 1920-luvun lopulla. Tämän niin kutsutun lapuanliikkeen arvot eivät olleet vieraita lotillekaan, joille itsenäisyyden puolustaminen kommunismia vastaan ja vapaussodan muiston vaaliminen olivat toiminnan keskiössä. Vuosina 1929–1932 Lotta Svärdin keskusjohtokunnan 12 jäsenestä viidellä oli sympatioita…

Lottamuseo Hilja Riipinen V 196 3-p195g8el8b183recv6nu1f2eijl

Hilja Riipinen

Hilja Riipinen (1883–1966, os. Miklin) oli kotoisin Oulujoelta. Hän kävi Fanni Luukkosen tavoin Oulun tyttökoulun, minkä jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa kieliä, kirjallisuutta ja estetiikkaa. Riipinen omaksui jo nuorena raittiusaatteen. Opiskeluvuosina hän kiinnostui naisasiasta ja osallistui aktiivisesti naisten äänioikeusliikkeeseen. Valmistuttuaan Riipinen siirtyi Lapualle yhteiskoulun venäjän opettajaksi; hän opetti myös saksaa. Hän avioitui opettajakollegansa kanssa, ja…

Fanni Luukkonen V98 152

Fanni Luukkonen

Fanni Luukkonen (1882–1947) oli kotoisin Iistä. Hän kävi Oulun tyttökoulua, minkä jälkeen hän opiskeli kansakoulunopettajaksi. Jo lapsuudesta alkaen kristillinen usko ja raittiusaate olivat Luukkoselle läheisiä, ja näitä hän edisti päättäväisesti myös lottatyössään. Myös naisasia oli hänelle läheinen. Luukkonen toimi monipuolisesti opetustehtävissä, ja sen jälkeen hän pätevöityi kansakoulunopettajia valmistavan seminaarin opettajaksi. Lotta Svärdiin liittyessään hän työskenteli…

Lotta Svärdin Kultaiset sanat

Jumalan pelko olkoon elämäsi suurin voima! Opi rakastamaan maatasi ja kansaasi! Aseta korkealle lottaihanteesi. Vain oikeamielisenä, puhtaana ja raittiina voit olla oikea lotta! Vaadi aina enin itseltäsi! Ole hyvä! Ole uskollinen vähäisimmässäkin! Muista vastoinkäymisten kohdatessa päämäärämme suuruus! Kunnioita ja auta lotta-sisariasi heidän työssänsä, siten vahvistuu yhteistunto! Muista menneitten sukupolvien työ. Kunnioita vanhuksia, he ovat tehneet…

Keskusjohtokunnan puheenjohtajat 1921-1944

1921: Greta Krohn, Helmi Arneberg-Pentti1922: Helmi Arneberg-Pentti1923: Helmi Arneberg-Pentti1924: Dagmar von Essen, Lempi Hammarén, Tyyne Söderström1925: Tyyne Söderström, Helmi Arneberg-Pentti1926: Helmi Arneberg-Pentti1927: Helmi Arneberg-Pentti1928: Helmi Arneberg-Pentti1929: Helmi Arneberg-Pentti, Fanni Luukkonen1930–1944: Fanni Luukkonen

Lottapiirit suuruusjärjestyksessä ennen talvisotaa

Lottapiirit suuruusjärjestyksessä ennen talvisodan aiheuttamia uudelleenjärjestelyjä. Jäsenmäärä v. 1929 ja v. 1938/1939 suluissa: Viipuri (6813, 12253) Etelä-Pohjanmaa (3776, 8430) Satakunta (4268, 7686) Etelä-Häme (3443, 7189) Pohjois-Häme (3273, 6860) Helsinki (3436, 6597) Varsinais-Suomi (3506, 6176) Keski-Suomi (1653, 6003) Pohjois-Savo (2969, 5860) Kymenlaakso (3029, 5822) Mikkeli (2059, 4787) Nylands södra (3885, 4282) Pohjois-Karjala (2081, 4003) Pohjois-Uusimaa (1731,…

Lotta Svärd -nimi

Johan Ludvig Runebergin Suomen sotaa (1808–1809) käsittelevässä Vänrikki Stoolin tarinat -teoksessa on runo Lotta Svärd -nimisestä naisesta, joka seurasi miestään taistelukentälle. Aviomiehen kaaduttua hän jatkoi sotilaiden huoltamista telttakanttiinissaan ja myymällä kärrystään ruokaa ja juotavaa. Valkoisen armeijan ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim yhdisti Helsingissä vapaussodan päätösparaatissa 16.5.1918 pitämässään kiitospuheessaan vuoden 1918 sotaan osallistuneet naiset Runebergin Lotta Svärdiin todetessaan…

Ylipäällikön päiväkäsky 29.8.1919

Suojeluskuntien ylipäällikön 29.8.1919  antamassa päiväkäskyssä todettiin naisten velvollisuudesta osallistua maanpuolustukseen ja tämän velvollisuuden käytännön toteuttamisesta: “Naisillakin on suojeluskuntavelvollisuutensa. Tämä voidaan parhaiten täyttää muodostamalla Lotta Svärd -yhdistyksiä. Yhdistykset muodostetaan paikallisten suojeluskuntien yhteyteen ja kuuluvat ne paikallis-esikuntiin. Lotta Svärd -yhdistysten tehtäviin kuuluu: auttaa saniteettitarpeiden valmistuksessa. auttaa suojeluskuntia tarpeellisella varustuksella kuten paidoilla, alushousuilla j.n.e. olla valmiina liikekannallepanon sattuessa toimimaan…