Valkoinen kirja – dokumentti valkoisten naisten toiminnasta vuonna 1918

Lotta Svärd -järjestö julkaisi vuonna 1928 Valkoisen kirjan vapaussodan 10-vuotismuiston kunnioittamiseksi ja sotaan osallistuneiden naisten toiminnan kirjaamiseksi historiaan. Kirjasta aloitteen tehneen Hilja Riipisen mukaan oli tärkeää dokumentoida Valkoista armeijaa tukeneiden naisten sankarillisuus. Näiden sankarillisten naisten toivottiin toimivan esikuvina tulevien sukupolvien naisille. Kirjassa rakennettiin selkeä yhteys 1900-luvun alusta vapaussodan kautta Lotta Svärdiin ja lujitettiin näin lottien…

Vuoden 1918 sodan eri nimet

Vuonna 1918 Suomessa käydystä sodasta käytetään useita eri nimiä. Käytäntö on myös vaihdellut eri vuosikymmeninä. Tässä kaksi historiantutkijaa, filosofian tohtorit Tiina Kinnunen ja Jussi Niinistö esittelevät luonnehdintansa sodan eri nimille. Professori, filosofian tohtori Tiina Kinnunen: Sodan puhjettua punaisten ja valkoisten välille sotaa kutsuttiin molemmilla puolilla vapaustaisteluksi. Valkoiset tarkoittivat sillä Suomen vapauttamista Venäjän vallasta ja punaiset…

V542 3 Kivennapa Ahjaêrven kenttaêsairaala

Jatkosodan pitkät vuodet ja sodan loppuvaiheet

Lotta-aate ja lottana olo jatkosodan aikana Talvisota oli lyhyt, intensiivinen tapahtuma, joka sitoi lottavoimat maanpuolustustehtäviin. Jatkosodan aikana myös perinteistä lottatoimintaa voitiin jatkaa, kun sotaa käytiin Moskovan rauhan rajan takana. Lotat kouluttautuivat, pitivät paikallisosastoissaan kokouksia ja ompeluiltoja sekä suorittivat urheilumerkkejä. Lisäksi paikallisosastoista pidettiin yhteyttä komennuksella olleisiin lottiin. Sotaa edeltävään tapaan kokouksissa myös luettiin Lotta Svärd -lehteä,…

V 119 67 Iv-lotta Hilkka Kujala Salmelan Iv-tornissa v. 1941

Organisaatio ja sotavuosien lottatyö

Sodan aiheuttamat muutokset organisaatiossa, koulutuksessa ja jäsenmäärässä Tänä päivänä Lotta Svärd yhdistetään nimenomaan Suomen Neuvostoliittoa vastaan käymään talvisotaan (1939–1940) ja jatkosotaan (1941–1944). Sotavuodet muuttivat lottajärjestön piirijakoa Neuvostoliitolle talvisodassa menetettyjen alueiden myötä, jaostorakennetta ja koulutusta, ja yksittäisten lottien näkökulmasta ennen muuta käytännön työtä, joka suunnattiin sotaponnistusten tukemiseen. Esimakua sota-ajan tehtävistä saatiin jo kesällä ja syksyllä 1939,…

Kansainvälinen yhteistyö

Kansainvälisen toiminnan muodot ja tavoitteet Lottajärjestön toiminta oli valtaosin kansallista, mutta sen ohessa luotiin 1920-luvulta alkaen myös kansainvälisiä yhteyksiä. Tähän saatiin mallia muilta naisjärjestöiltä, joiden ohjelmaan kansainvälinen ulottuvuus kuului 1800-luvulta lähtien. Lisäksi suojeluskuntajärjestöllä oli yhteyksiä Suomen ulkopuolelle. Järjestöyhteyksiä Lotta Svärd loi vastaaviin naisten maanpuolustusjärjestöihin muissa Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Puolassa. Suomea, Baltian maita ja Puolaa…

V495 1 Syväranta lottaopistona ulkokuva

Koulutustoiminta

Suunnitelmallinen koko järjestön kattava koulutustoiminta Lotta Svärdissä toimittiin suunnitelmallisesti ja päämäärätietoisesti naisten maanpuolustustahdon ja -taitojen kehittämiseksi. Pyrkimys yhdenmukaisuuteen läpäisi järjestön, ja sen mukaisesti keskusjohtokunnan suunnittelemaa ja valvomaa ohjausta ja koulutusta järjestettiin eri tasoilla. Valtakunnallisella tasolla järjestettiin lottapäiviä, jotka kokosivat satoihin ja jopa tuhansiin yltäneen osallistujajoukon ja jotka saivat myönteistä julkisuutta. Lottapäivät oli suunnattu myös ulospäin…

Käytännön toiminta paikallisosastoissa

Ompeluillat säännöllisenä toimintamuotona Jokaisen lotan tuli kuulua johonkin jaostoon (muonitus-, lääkintä-, varus- sekä keräys- ja kansliajaosto) ja osallistua sen mukaisesti käytännön toimintaan. Paikallisosastojen tärkein toimintamuoto oli kuitenkin kaikki lotat yhteen koonnut ompeluilta, joita järjestettiin jopa kerran viikossa, mutta ainakin pari kertaa kuukaudessa. Muun toiminnan lisääntyessä työiltojen osuus kokonaistoiminnassa väheni, mutta sotavuosiin saakka ompeluillat pysyivät tyypillisimpänä…

V586 1 Salokorpi perhekuva

Järjestöön liittyminen ja toiminnan aatteellinen perusta

Järjestöön liittyminen ja jäsenistö Sekä Lotta Svärd että suojeluskuntajärjestö olivat talonpoikaisia järjestöjä, ja niiden jäsenistö oli maanviljelijävoittoista keskiluokkaa. Suurin osa kuntien naisopettajista kuului lottiin, ja opettajat toimivat usein paikallisosastojen johdossa. Jäsenkuntaa yhdisti vuoden 1918 sodan voittaneen valkoisen Suomen aatemaailman kannattaminen. Vapaussodan 10-vuotisjuhlassa Fanni Luukkonen luonnehti “valkoista aatetta” seuraavasti: “Valkoinen aatehan on samaa kuin isänmaan vapauden…

Lotta Svärd -järjestön tausta

Naisten maanpuolustustyö ennen vuotta 1918 Lotta Svärdin muotoutuminen naisten valtakunnalliseksi maanpuolustusjärjestöksi kytkeytyi tiiviisti miehille tarkoitetun suojeluskuntajärjestön historiaan. Valtakunnallinen Lotta Svärd -järjestö perustettiin vuonna 1921, ja lottatoiminnan tarkoitukseksi määriteltiin suojeluskuntien avustaminen aatteellisesti ja käytännöllisesti. Naisten maanpuolustustyö ei syntynyt tyhjästä, vaan taustalla oli naisten osallistuminen vuonna 1918 Suomessa käytyyn sotaan. Lisäksi toiminnan ituja on mahdollista löytää 1900-luvun alusta,…